Lappeenrannasta käsin operoiva Onnenpojat on erikoistunut muun muassa rakennusten purkuun ja murskauspalveluihin. Myös erilaisten jätteiden vastaanotto ja kierrätys niveltyvät toimenkuvaan sujuvasti. Parhaillaan yritys purkaa Parocin kivivillatehdasta, joka on ollut toiminnassa yli 60 vuotta. Kivivillan tuotanto alkoi Lappeenrannassa vuonna 1952 ja lopullisesti linjat sulkeutuivat alkuvuodesta 2016. Purku-urakka kestää noin vuoden päivät ja valmista pitäisi olla tämän vuoden kesällä. Lähes 20 hehtaarin alueella sijaitsevan kivivillatehtaan purettavissa rakennuksissa on tilavuutta kaikkiaan 200 000 kuutiometriä. Ne koostuvat tuotanto-, varasto- ja teknisistä tiloista. Purettaviin rakennuksiin kuuluu myös Ihalaisten tehdasalueen entinen pääkonttori, josta tiettyjä osia pyritään kierrättämään uuteen käyttöön.

Koska kyseessä on vanha kohde, on Onnenpoikien yhteistyökumppaneina projektissa muun muassa Museovirasto sekä Lappeenrannan kaupunki.

”Purkutöissä pyritään huomioimaan lähellä sijaitsevan asuntoalue siten, että muun muassa pölyä ja melua minimoidaan tehokkaasti. Pölyn määrää ja tuulen suuntaa mitataan jatkuvasti, ja nämä huomioidaan työn edetessä. Myös työmaan meluhaittoja pyritään karsimaan siten, että kohteessa työskennellään melua aiheuttaen vain kello 8-19 välillä arkipäivisin. Viikonloppuisin ei työskennellä”, kerrotaan projektin johdosta.

Betonia vanhasta kivivillatehtaasta kertyy kaikkiaan noin 50 000 tonnia, mikä tarkoittaa yli 3 000 kappaletta 16 tonnin painoista autokuormaa. Nykyaikainen purku edellyttää tehokasta kierrätystä ja syntyvän materiaalin hyötykäyttöä. Onnenpojat hyödyntävätkin purkujakeista oman ilmoituksensa mukaan noin 97 prosenttia, vain kolme prosenttia on loppusijoitettavaa kaatopaikkajätettä. Koko kierrätettävstä määrästä noin seitsemän prosenttia on metalleja.

”Materiaalivirrat työmaalta ovat jatkuvassa tarkkailussa. Jokainen uloslähtevä kuorma punnitaan ja merkitään, kuka vie, mitä vie ja minne vie. Vastaanottopäässä tehdään samat tarkistukset, jolla varmistutaan, että materiaalit päätyvät niille tarkoitettuun paikkaan”, kertoo Jarno Rumpu Onnenpojat Oy:stä.

Paroc johtaa projektia

Parocilla on purku-urakassa projektin johtovastuu. Työturvallisuus ja ympäristöasiat ovat avainasemassa ja ehdoton edellytys kaikessa toiminnassa.

”Onnenpojat Oy tekee kohteessa työturvallisuussuunnitelman, jonka urakoitsija ja projektijohto käyvät yhdessä läpi. Rakennuttaja Paroc hyväksyy tai edellyttää muutoksia suunnitelmiin aina ennen toteutusta. Yhteydenpito projektijohdon ja urakoitsijan välillä on avointa ja tiivistä. Joka aamu käydään palavereissa käytännön asiat läpi ja parin viikon välein pidettävissä työmaakokouksissa isommat kokonaisuudet”, valistaa Pekka Kuokkanen Parocin projektijohdosta.

Oman lisähaasteensa työmaalle tuo Helsinki-Joensuu pääradan läheisyys. Rata sijaitsee noin 50 metrin päässä purkutyömaasta. Purkutöitä suunniteltaessa on tehtävä vakavuustarkasteluita ja tuentasuunnitelmia yhteistyössä Ratahallinnon ja VR:n eri tahojen kanssa niin, että turvallisuusriskejä ei oteta. Rautatien on pysyttävä koko ajan toimintakuntoisena. Vastaavasti tarvittavaa yhteistyötä tehdään muidenkin viranomaistahojen kuten Finavian kanssa lentokentän läheisyydestä johtuen.

Kyseessä onkin varsin monitahoinen projekti. Marraskuussa maamerkkinä toiminut, 600 tonnia painava, 55 metriä korkea ja kuuden metrin halkaisijan omaava tehtaan piippu kaadettiin. Piipun purkua varten teetettiin erillinen kaatosuunnitelma Rambollin kanssa. Suunnitelmassa ja mallintamisessa arvioitiin erilaisia tapoja, miten piipun rakennetta voidaan turvallisesti heikentää ja lopulta hallitusti kaataa.

Savupiipun kaato tapahtui lopulta vasaroimalla kahdella iskuvasaralla piipun juuren sivuun tarkasti etukäteen laskettu kaatoaukko. Aiemmin suunniteltuun kaatosuuntaan oli asennettu kaksi kappaletta varmennusvaijereita, joilla piippu sitten vedettiin kumoon. Piipun perustukset ovat lujaa tekoa, sillä se on aikanaan valettu noin kolme metriä paksun teräsbetonilaatan päälle.

Kuva: Mikko Nikkinen / Teollisuuskuvaus

Muuallakaan kohteessa ei ole rakennusvaiheessa betonissa säästelty. Betonia oli rakennusvaiheessa helposti saatavilla, sillä se oli aikanaan ”oman firman” (Partek) tuote. Sementti louhittiin viereiseltä avolouhokselta. Sillä selittyy myös se, että jotkin betonirakenteet rakennuksissa ovat todella vankkoja ja vahvoja valuja. Näitä ovat esimerkiksi noin metrin paksuiset perustukset ja ulkoseinät sekä polttouunin kuoret.

Uutta kalustoa

Purkutyömaalle hankittiin RealMachinerylta uusi Doosan X380LC-kaivukone (40,2 t/237 kW), jolla käytetään yleensä iskuvasaraa. Onnenpojat ostivat Doosanin kaupan yhteydessä myös Bretec L30C -iskuvasaran. Vanhemmassa Doosanissa on betonin pulveroija tai purkukoura lajitteluun. Kaivukoneet ovat varustettu hydraulisella pikakiinnikkeellä, joten työkalujen vaihto käy kätevästi. Lisäksi työmaan kalustoon kuuluu pitkäpuominen Hitachi 470 -kaivukone.

Työmaan edetessä oli tarvetta hankkia vielä lisäavuksi Real Machinerylta Hitachi 350-kaivukone, johon on kiinnitetty toinen Bretec-iskuvasara.

”Tällaisessa pitkäkestoisessa purkukohteessa vaaditaan purkukalustolta tehokkuutta ja voimaa. Bretec-vasaroista löytyy kiitettävästi vaadittua iskutehoa”, kiittelee Onnenpoikien Kimmo Tynkkynen.

Kun vasara on vielä varustettu automaattisella rasvauslaitteella, on sen ylläpito huoletonta.

”Kotimaisen, Sandvikin Lahden tehtaalla valmistetun, Bretec-vasaran valinta oli helppoa. Hinta-/laatusuhde on vasaroissa kohdallaan. Yhdessä Doosan-kaivukoneiden kanssa ne muodostavat hyvän paketin. Noin 2 300 kiloa painava Bretec L30C on juuri oikean kokoinen vasara tämän kokoiseen peruskoneeseen. RealMachinery kaivukoneiden ja vasaroiden myyjänä teki vasaran asennuksen ja asiaankuuluvat asennustarkastukset”, päätetään Onnepojilta.

Kuva: Mikko Nikkinen / Teollisuuskuvaus

Teksti: Olli Päiviö, Konepörssi

2018-02-12T12:44:31+00:00 helmikuu 12, 2018|